Tämä taitaa olla toinen, tai kolmas kerta, kun kliivia yllättää minut näin. :)
Mansikkakausi on onneksi ohi, mutta tänään oltiin sitten poimimassa vadelmia. Mustikkaan en ole vielä suostunut lähtemään. ;)
Kotipaikalleni mennessä Olli-kissa oli heti minua vastassa ja halusi "kampaajalle". Se menee aina aitan portaille kun haluaa, että häntä harjataan. :) Olli nimittäin tietää, että kissankampoja säilytetään aitan ovipielessä.
Sitten se alkoi hoidattamaan itseään kesken vadelman poiminnan. Syliinhän se piti ottaa; kissaherra möllötti oikein tyytyväisenä pää olkapäätäni vasten ja hiirenpyyntiin teroitetut kynnet hartioitani kopristellen. :) Katti hyrisi kuin rukki, välillä puski päätään poskeani vasten ja KUOLASI! :) Mä olen luullut, että vain koirat kuolaa, mutta meidän kissa-ukko kuolaa myös aina silloin, kun se on oikein onnellinen. :) Selkähän siinä melkein meinasi kissaa hoitaissa loppua kun äijä tosiaan painaa kuusi kiloa ja se halusi pitkän aikaa olla mun sylissäni. ;) Harmi kun kamera oli taas kotona, pitäisi pitää se aina matkassa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti