Ompeluprojekteja

Olen tässä tehnyt erinäisiä ompeluprojekteja talven mittaan. Noh, äidin avustuksella kylläkin. En pidä itseäni vieläkään kovin kaksisena vaateompelijana, mutta kyllä minä nyt jotain saan aikaan yksinkin. Mutta kun pukuompelija-koulutuksen käynyt äitini antaa vinkkiä, niin vaatteista tulee aina kivoja ja istuvia. :) Siksi on parempi kysyä häneltä neuvoja ennen kuin pilaa koko kankaan. :) No, mutta ensin tein mekon. :) Kangas oli kiva ja tykkäsin sen sävyistä. Helmassa on kuminauha ja se pussittaa kolttua kivasti.

Sitten halusin nutun. Ostin sattumalta Eurokankaasta villaneuloskankaan, josta löytyivät yhtenevät sävyt mekon kanssa. Yläkuvassa nuttu on siis auki, jotta hoksaatte sen mallin. Ja voihan sitä pitää näinkin, jos haluaa näyttää tukevammalta mitä on. ;)

Idea on kuitenkin se, että muuten lyhyen nutut pitkät etukappaleen lipareet kääräistään olalle, tai sitten vyötärön kohdalta selän taakse, jonne ne voi solmia kiinni. Olalla ne pysyvät ilman solmuakin, tai sitten voi laittaa jonkin kauniin soljen kiinnikkeeksi. :)

Ompeluhuoneen uusi matto

Äiti oli virkannut minulle näin ihanan piparkakkumaton. :) Laitoin sen oitis ompeluhuoneen lattialle. Mutta pitäis vissiin saada tänne näytille jotain, jota olen itsekin tehnyt.. ;)

Kissapussukka

Sisareni rakastaa tilkkutöitä ja on vielä erityisen taitava niissä. :) Hän teki minulle tämmöisen ihanan mustakissa-pussukan. Aivan ihana, kiitos sisko. :)

Pikkulaakso

Tämä pitää vielä tänään esitellä. :) Jos olette käyneet valokuvablogini puolella, niin tämäkin on jo tuttu, mutta laitan vielä tähänkin. Siis voitteko kuvitella; minä myin syyskesällä rumpusettini (olen harrastanut rumpujen soittoa 14-vuotiaasta saakka lukuun ottamatta muutaman vuoden taukoa välillä - siis yli 20 v) siitä syystä, että ostin nukkekodin! :D Soittaminen oli jäänyt vähän vähemmälle toki aikaisemminkin, kun lopetin orkesterin (joka alkoi maistua puulta yli 10 v:n käynnin jälkeen). Sitten innostuin toteuttamaan haaveeni nukkekodista. Siis luulin ostaneeni nukkekodin, joka mahtuu vierashuoneen lipaston päälle - höm, höm - en sitten katsonut kuitenkaan mittanauhalla paljonko on 78 cm kertaa metri ihan oikeasti... ;D ;D No joo, ainoa järjellinen paikka upealle nukkekodilleni oli siinä kohdalla, missä tähän saakka oli ollut setti... Purimme rummut ensin kaappiin, mutta het kohta alkoi tuntua, että siinä ei ole mitään järkeä, hinta vaan laskee kun kasa johtoja ja kumilätkiä (siis sähkörummut) seisoo käyttämättömänä kaapissa. Ei muuta kuin myyntiin vaan. Raskain sydämin lähetin laatikollisen aarteitani matkahuollosta bussin mukana etelään ja päätin, että jos joskus haluan vielä soittaa, niin saanhan minä uudet sitten. :) Eikö niin? :)

Mutta asiaan. :) Siis saanen esitellä: Pikkulaakso.

 Talossa asuvat nuoripari Amelie ja Jonathan sekä Amelien naimattomaksi jäänyt isotäti Aurora. Perheen sukunimi on jäänyt keksimättä, kun olisin kyllä keksinyt monta hienoa suomenkielistä, mutta eihän vierasperäiset etunimet rimmaa yhtään esim. Virtasen kanssa. :) Anteeksi nyt vaan kaikille Virtasille, mutta Jonathan Virtanen ei kuullosta uskottavalta... :)

Nämä ovat samoja kuvia joita olen julkaissut fotoproggis-blogissani, joten huoneet ovat vielä vaiheessa. Pariskunnan makuukamarissa on kyllä nyt jo verhot ja matto. Mutta siitä huolimatta katselen kateellisena nukkisblogeja, joissa ihmiset ovat värkkäilleet pikkutaloihinsa mitä upeampia yksityiskohtia.. Tahtoo myös! :) Mutta huomasin asetellessani astioita nukkelan keittiönkaappiin, että en ole läheskään niin näppäräsorminen, mitä olen luullut... ;) Tuntui, että pinsetit olis pitänyt olla.. ;D

 Olohuoneen takassa on hiillos. Mutta sielläkin on muuten  vielä avaraa.

 Pari kuvaa keittiöstä. Amelie on leiponut tuoretta pullaa...

 ...ja väki on iltateellä.

 Tämä kuva on Auroran alakerran makuuhuoneesta. Siellä on jo vähän viihtyisämpää kun on matto, verhot ja pitsinen sängynpeittokin. :)

 Talon sauna. Ostin tämän nukkekodin valmiina ja joku uskomattoman taitava ihminen oli omin käsin väsännyt sinne myös näin upean saunan. :)

 Tässä sitten vielä pari joulukuvaa. Paketteja näyttää ainakin olevan runsaasti.

Tässä eivät olleet vielä edes kaikki huoneet. Amelie on ompelija ja hänellä on ateljee, johon haluan tehdä pieniä mekkoja ja kangaspakkoja jne jne.. Ja alakerrassa on eteisen lisäksi yksi iso huone, johon en vielä edes tiedä mitä sinne tulee.. Olen ajatellut biljardipöytää... mutta tietysti joku kirjasto tai muu vastaava voisi olla kiva.. En oikein tiedä. Ehdotuksia? :) Minä olen jo aikaisemmin keräillyt vähissä määrin huonekaluja ja muuta pikkutavaraa tämän haaveeni tiimoilta. Olen ostanut mm. pienen xylofonin (kas kummaa) mutta se on tämän talon väelle harmittavasti hiukan liian pieni. Siksipä päätin, että tämä väki ei harrastakaan musiikkia. Jouduin kylläkin pyörtämään päätökseni kun joulupukki toi minulle (Jonathanille) minikokoisen saksofonin. :) Mutta pianoa tai rumpuja tänne ei kyllä osteta! :)

Pikkusukat

Harmittaa ihan kun tämä blogi on jäänyt niin retuperälle seikkaillessani "toisella puolella" kamerani kanssa. :( Mutta yritän nyt terästäytyä - taas kerran. Olen tehnyt kyllä paljon käsitöitä, ja yritän saada niitä tähän näkyville. :) Aloitan näistä pienistä sukista, jotka menivät pikku-Viljamille etelä-Pohjanmaalle. :) Olipa mukava tehdä näin pieniä sukkia välillä. :) 

Päivää, pitkästä aikaa.. :)

Nyt on mennyt kyllä ihan turhan pitkä aika, ettei ole tullut päivitettyä tätä blogia! Kesä meni sadetta pidellessä ja elokuun alusta olenkin sitten puuhastellut kameran kanssa... Perustin nimittäin blogin, joka on nimeltään Päivän näpsy. Tarkoitus on oppia jotain valokuvauksesta ja suunnitelmani oli kuvata vuoden ajan joka päivä yksi kuva ja laittaa se blogille. Ainoat (itse itselleni asettamat) säännöt ovat, että kuva on otettu kyseisenä päivänä ja manuaaliasetuksilla. :)

Siis minähän olen tähän asti kuvannut aina automaatilla... :) Siksi päätin, että nyt opettelen. Ja siksi päätin, että kuvaan joka päivä edes jotain, niin tulee käsiteltyä kameraa. Vuoden projekti on aikas pitkä ja toivonkin, että opin sinä aikana muutakin, kuin inhoamaan valokuvausta... ;D Joskaan siltä ei ole tuntunut vielä. Olen nyt näpsinyt näpsyjä kohta kaksi kuukautta ja uskaltanen jo nyt laittaa linkin tänne "suuremmalle yleisölle". :) Uskallusta se vaatii siksi, että olen välillä pelännyt, että loppuuko blogi alkuunsa, että jaksanko kuvata joka päivä jotain. Vielä olen jaksanut ja jos joskus en jaksa, niin olkoon sitten niin. Stressiä en aio ottaa. :)

Olen minä käsitöitäkin tehnyt, lähinnä nyt sukkia. Ja yksi pitkänsitkeä neulepontso on kesken. :) Siitä kuvia sitten kun valmistuu. Ja ostin nukkekodinkin! :) Sekin pitäisi esitellä täällä. Ja järjestää nimikilpailukin. Olen miettinyt pääni puhki mikä olisi kaunis ja mukava nimi uudelle talolleni, mutta en ole sitä keksinyt. Mutta niistä tuonnenpana. Nyt - saanen esitellä - Pumpuliinan valokuvablogi: Päivän näpsy. :)

Kissanunia..

Kissanpennut on ihania! :) Tämä söpöliini nukkui päiväunia tyhjässä koiran juomakupissa. :)

Pitkät oli unoset eikä koiraakaan sattunut janottamaan. :) Tuolla näyttää olevan kivaa.. :)

Äiti-kisuli Nipsu näyttää mallia, miten nukutaan leveästi....

..yksi kissa onnistuu nukkumaan kahdella tuolilla yhtä aikaa.

No nämä heräsi jo. :) Pupu ja Mirri jaksoivat kyllä leikkiä ja rymistää. :)